lauantai 27. lokakuuta 2012

Vasemmistolle enemmistö Äänekoskella?


Äänekoskelaiset sosiaalidemokraatit haikailevat tuoreessa Keski-Suomen Viikossa, demareiden maakunnallisessa aviisissa, vasemmistoenemmistön perään. Viesti oli selvä: kun demarit ja vasemmistoliitto muodostivat yhteensä yli puolet valtuustosta, olivat Äänekosken asiat paremmin.

Väittämä herättänee mielipiteitä, mutta jotta siihen voisi ottaa kantaa, pitäisi itse fakta olla hallussa. Eli milloin Äänekoskella on viimeksi ollut vasemmistoenemmistö?

Ei hätää, ÄKS kertoo! Kun puhutaan vuoden 2007 kuntaliitosta edeltäneestä kanta-Äänekoskesta, pitää vasemmiston yksinkertaista enemmistöä hakea valtuustokaudelta 1992–1996 saakka. Eli tasan 20 vuotta sitten, lokakuussa 1991, suurin osa peruskoskelaisista äänesti demareita tai vasemmistoliittolaisia.

Tuolloisen Äänekosken valtuustossa oli 35 paikkaa. SDP valtasi niistä 13, Vasemmistoliitto yhdeksän. Vasemmistolla oli siis peräti 22 paikkaa eli jopa 63-prosenttinen valta kaupungin asioista.

Vasemmiston valta oli pysynyt jotakuinkin samana edellisestä kuntaliitoksesta (maalaiskunnan liittyminen kauppalaan vuonna 1969 saakka). Vuosien 1980 ja 1984 vaaleissa SDP:llä ja SKDL:llä oli parhaimmillaan 23 paikkaa 35:stä.

Asiat alkoivat mennä pieleen – jos edellämainittua lehtijuttua uskotaan – lokakuun 1995 vaaleissa. Tuolloin vihreät rynnivät valtuustoon kertarysäyksellä neljän edustaan voimin ja söivät vasemmiston kannatusta. SDP:lle jäi kymmenen valtuutettua, vasemmistoliitolle seitsemän.

Yhteensä vasemmistolle jäi siis 17 paikkaa – ja muille 18! Tilanne säilyi samana myös vuoden 2000 ja 2004 vaaleissa, joten kanta-Äänekosken kolme viimeistä vaalikautta meni ns. ”ei-sosialistien” johdolla.

Keski-Suomen Viikossa puhuneet demaripoliitikot olivat kantakoskelaisia, joten he arvatenkin puhuivat juuri omasta Äänekoskestaan. Mutta tässä kohtaa on hyvä muistaa, että Itiksessä – siis itsenäisessä Suolahdessa – vasemmiston valtaa eivät uudet tuulet päässeet missään vaiheessa murtamaan.

Valtuutettujen määrä nousi Suolahdessa 27:ään vuonna 1976. Tästä lukien vasemmistopuolueilla oli jatkuvasti vähintään 19 valtuutettua. Viimeksi vasemmisto ylsi Suolahdessa 20 valtuutettuun kaudella 1988–92, kun 12 demarin ja seitsemän kansandemokraatin ohella valtuustossa oli seutumme historian ainoa edustaja demokraattinen vaihtoehto (DeVa) -puolueesta.

Konginkankaallakin oli aikanaan ”punainen vaara”. Vasemmisto oli lähellä enemmistöä 1970-luvulla: kahdeksan paikkaa 17:stä kaksissa vaaleissa peräkkäin. Konginkankaan viimeisessä valtuustossa (1988–92) oli kuusi demaria ja yksi kansandemokraatti.

Sumiaisissa ”ongelma” on ollut aina lievempi. Parhaimmillaan vasemmisto ylsi kuuteen valtuutettuun 17:stä vuonna 1992. Sumiaisten viimeisissä vaaleissa vasemmistosta oli jäljellä enää kolme vasemmistoliittolaista – demareilla ei ollut edes ehdokkaita!

Nykyvaltuustossa vasemmisto on vähemmistössä, todella niukassa sellaisessa: 43 paikasta demareilla ja vasemmistoliitolla on yhteensä 21. Demareiden lehdessä ollut toive ei siis ole utopiaa.

Vielä niukempi oli vasemmiston vähemmistö suuren kuntaliitoksen jälkeen, kun kaikki kolme valtuustoa liittyi yhteen vuoden 2007 ajaksi. 79 valtuutetusta vasemmistopuolueita edusti 39.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti