perjantai 23. toukokuuta 2014

Bryssel-blogi 1/3: Harakka ja muutama muu melkein äänekoskelainen

Tämä on ensimmäinen osa pikaisesta europarlamenttivaaleja koskevasti blogitrilogiasta. Lisää tulossa. Hyppää jännitystarinan syövereihin!



OSA 1. Ainakin yhdellä ehdokkaalla on ollut tarpeeksi asiakkaita


VAALEISSA ON kahdenlaisia ehdokkaita. Sellaisia, jotka tosissaan haluavat tulla valituiksi. Ja sitten niitä, jotka ovat mukana enemmän tai vähemmän muuten vaan.

Joillakuilla vaaleissa on kyse todella isoista, jotakuinkin elämän kokoisista, asioista. Tämä koskee useimmiten paikkaansa kynsin hampain puolustavia ehdokkaita. Vaihtoehto B voi olla katastofi monellakin tasolla.

Kokeilijoita on erilaisia. Jollekulle vaalit on vitsi, jollekulle velvollisuus, jollekulle oma henkilökohtainen eläinkoe.

Harva tunnustaa, ettei ole mukana tosissaan. Olisi vaalien häpäisemistä pistää julkisesti lekkeripeliksi. 

Vielä harvempi tosin sanoo, että vaaleissa olisi henkilökohtaisesti kyse elämästä ja kuolemasta. Niin epätoivoiseksi ei kannata ryhtyä.

Kuka sitten on tosissaan, kuka ei? Vain ehdokas itse tietää perimmäisen vastauksen. No, aika monen kohdalla voi kyllä heittää valistuneita arvauksia. 

MUTTA EHDOKKAAT voi jakaa toisinkin. Sellaisiin, joilla on realistinen mahdollisuus mennä läpi – ja sellaisiin, joilla ei ole mitään jakoa.

Tämän jaon tekevät ulkopuoliset. Kuten esimerkiksi me äärimmäisen fiksut, politiikasta kiinnostuneet puolueettomat median edustajat.

Kyse on arvailusta. Siksi jako ei ole läheskään kaikkien ehdokkaiden osalta selvä. Yllätyksiäkin tapahtuu. Mutta ei nyt sellaista sentään, että Köyhien Asialla -puolueen kestoehdokas Terttu Savola menisi läpi.

ON MYÖS KOLMAS tapa jakaa ehdokkaat kahtia. Tapa on aika pätevä ja realisoituu europarlamenttivaalien kohdalla muutaman päivän päästä sunnuntaina.

Välimuotoa ei ole. 251 ehdokkaasta 13 (eli hieman yli viisi prosenttia) menee läpi. 238 jää rannalle.

Tämän ratkaisun tekevät äänestäjät. Mies ja ääni -periaatteella. Tosin nykyisin – vuodesta 1906 alkaen – myös naiset ovat saaneet äänestää.

Toista se oli, kun isoisä oli nuori!

ÄÄNESTÄMÄSSÄ EI tosin kovin moni käy, sillä EU ei paljon tavallista kansaa nappaa. Voi olla, että vain joka kolmas (33 prosenttia) äänestää. Optimistisimmat uskovat yli 40 prosentin aktiivisuuteen.

Äänekoskelaisittain näissä eurovaaleissa on kuitenkin poikkeuksellinen lataus. Kaupungin mahtipuolueen, SDP:n paikallisosasto asetti vaaleihin oman ehdokkaansa, tv:stä tutun kirjailija-toimittaja Timo Harakan.

Tässä vaiheessa tämän kirjoittaja tunnustaa jääviytensä. Markkamäen poika (Harakka) oli Kirkomäen pojan (Vuorinen) ystävä nuoruusvuosina. Samassa bändissäkin soitettiin. Ja muutenkin on ollut yhtä ja toista yhteistä puuhaa.

Mutta asiaan. Yli 30 vuotta sitten Äänekoskelta muuttanut Harakka on virallisesti helsinkiläinen. Paikallisyhdistyksen asettamana Timo on kuitenkin tähän mennessä ehdottomasti kaikkien aikojen koskelaisin euroehdokas.

HARAKKA EI kuitenkaan ole näissä vaaleissa ainoa melkein äänekoskelainen. Ehdolla on myös persujen Mauno Vanhala, joka asui kaupungissa lähes koko 80-luvun.

Persujen sote-gurunakin tunnettu professori Vanhala toimi Äänekoskella terveyskeskuslääkärinä, joten arvatenkin tuhannet meikäläiset olivat tekemisissä hänen kanssaan. Nykyisin Jyväskylässä asuva Vanhala kertoo kohdanneensa vastaanotoillaan eri puolilla Suomea jopa 200 000 potilasta.

Jos kaikki he äänestäisivät Vanhalaa, siinä kalpenisi persupomo Soinin viiden vuoden takainen 130 000 äänen saalis!

Tosin näistä 200 000 potilaasta iso osa on varmastikin kuollut. Mutta se tuskin on Vanhalan vika…

UNOHTAA EI sovi melkein-koskelaisiakaan. Keskustan nuorella Petri Honkosella on ehdokkaista lähimmät olemassaolevat sukulaissiteet Äänekoskelle. Saarijärven kunnallispolitiikassa vaikuttavan Honkosen isovanhemmat asuvat täällä. Lisäksi Honkosen tyttöystävä on kotoisin Suolahdesta!

Sitä paitsi Saarijärvihän saattaa olla jossain vaiheessa samaa kuntaakin Äänekosken kanssa! Samaten kuin Uurainen, jossa vaikuttaa Toimi Kankaanniemi. Vanhalan tapaan Toimikin on persujen ehdokas – ex-kristillisdemokraatti ja ex-ministeri, jonka moni muistaa edelleen parhaiten salmiakkikossun laimentajana.

Viidenneksi paikallisehdokkaaksi nostetaan tässä vihreiden Oras Tynkkynen. Oraksen äiti asui nuoruutensa Äänekoskella ennen muuttoaan Jyväskylään. Oras syntyi siellä ja muutti myöhemmin Tampereelle.

ÄÄNEKOSKI ON toki enemmän tai vähemmän tuttu lukuisille muillekin ehdokkaille. Kiitettävästi ovat täällä vierailleet Olli Rehnistä (kesk) Li Anderssoniin (vas) ja Mitro Revosta (sd) Henna Virkkuseen (kok).

Edellämainituista ministeri Virkkunen tuntee jyväskyläläisenä Äänekosken parhaiten. Jotakuinkin samalla viivalla on toinen jyväskyläläinen, kansanedustaja Eila Tiainen (vas), Ylen ex-toimittaja.

Eduskuntapuolueiden keskisuomalaisia ehdokkaita ovat myös jyväskyläläiset Touko Aalto (vihr) ja Mia Puolimatka (kd). Keski-Suomesta ehdolle lähti myös kansanedustaja Tuula Peltonen (sd) Jämsästä ja kolme pienpuolueiden ehdokasta (kaksi piraattipuolueesta, yksi SKP:stä).

KUKA EHDOKKAISTA ON TOSISSAAN? KENELLÄ ON MAHDOLLISUUKSIA? KOLMIOSAISEN BLOGIN HIUKSIANOSTATTAVA KAKKOSOSA ILMESTYY MYÖHEMMIN PERJANTAINA.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti