tiistai 25. marraskuuta 2014

Hienoa Ellu, Sinkku, Susku ja Tuula!




Keski-Suomessa on ainakin neljä kansanedustajaa, jotka aikovat perjantaina äänestää sukupuolineutraalin (suomeksi tasa-arvoisen) avioliittolain puolesta. 

Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat samanarvoisia yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Kyseessä ei ole mistään sen vähemmästä kuin YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ensimmäisen artiklan toteuttamisesta.

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja
tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.
Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on
toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”

Eila Tiainen (vas.), Sinuhe Wallinheimo (kok.), Susanna Huovinen (sd.) ja Tuula Peltonen (sd.) ovat kansanedustajia, joita arvostan. Heillä ihmisoikeudet näyttävät olevan hallussa.

Mutta sitten on jotain, mitä en voi käsittää. Elämme vuotta 2014, ja Keski-Suomessa on ainakin viisi kansanedustajaa, jotka aikovat äänestää tasa-arvoa eli perustavaa ihmisoikeutta vastaan. Ehkä kuudeskin, sillä yksi ei ole ratkaisuaan kertonut.

Huomauttaisin, että YK hyväksyi julistuksen vuonna 1948. Siis 66 vuotta sitten!

KAIKKI PERUSTELUT äänestää lakia vastaan ovat vääriä. Käsittämättömiä. Epäinhimillisiä. Rakkauden vastaisia. Tätä ei tarvitse edes perustella, sorry!

Lain kannattajia on siis neljä, vastustajia yksi enemmän. Mitä ihmettä? Mitä te ajattelette? Ymmärrättekö te yhtään, mitä olette tekemässä?

Mitä tekee tämä yksi? Äänestääkö tyhjää, kääntääkö keskisuomalaisedustajien kisan tasalukemiin – vai vastustajien 6–4-voitoksi?

Äänestyksestä on ennustettu tiukkaa. Siksikin tämän Äänekoskella lukionsa käyneen jyväskyläisen yksinhuoltajaäidin ratkaisu kiinnostaa. Oletan ja toivon, että hän on suvaitsevainen ihminen.

AIHEESTA ON keskusteltu paljon. Monenlaisia perusteluita on esitetty. Raamatulla on hakattu homoja mennen tullen. Säälittävää piipitystä biologisista isistä ja äideistä kuulee jatkuvasti.

Työssäni toimittajana olen joutunut seuraamaan lukemattomia rikos- ja oikeusjuttuja, joissa biologiset vanhemmat ovat tehneet kauheuksia omille lapsilleen. Sunnuntaina kävin työkeikalla Kuopiossa, missä äiti surmasi kaksi pientä lastaan.

Ei ollut hauskaa. Ei yhtään. Piipittäkää vaan, homokammoiset!

Hesarin Nyt-liitettä mukaellen voin vakuuttaa, että jos laki hyväksytään, niin a) ihmiset eivät mene naimisiin koiriensa kanssa, b) heteroparit eivät kuole sukupuuttoon, c) lapsia ei opeteta koulussa harrastamaan homoseksiä, ja d) kaikki eivät saa AIDSia.

SIVISTYNEISSÄ MAISSA ei ole enää orjuutta. Sivistyneissä maissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Tässä kohtaa Suomi oli vuonna 1906 koko maailman mitassa edelläkävijä.

Tuosta demokratian voitosta on aikaa siis yli sata vuotta. Nyt katsotaan, onko Suomi jämähtänyt suvaitsevaisuuden suhteen muinaisuuteen.

Nämä viisi lakia vastustavaa keskisuomalaista kansanedustajaa katsovat varmaankin kannattavansa YK:n ihmisoikeusjulistusta – ainakin periaatteessa. Hekin vastustanevat orjuutta eivätkä pidä naisten äänioikeutta virheenä.

Ihmisoikeuksiin kuuluu myös mielipiteenvapaus. Se kuuluu tietysti myös tälle viisikolle. Ja heillä on oikeus toimia perjantaina omatuntonsa mukaan.

Mutta onpa siinä kansanedustajalla melko kieroutunut omatunto, jos äänestää tasavertaisuutta vastaan. Eli että on ihmisiä, jotka eivät kansanedustajan mielestä olekaan yhtäläisten oikeuksien arvoisia!

KESKI-SUOMEN VIIDESTÄ naiskansanedustajasta kolme kunnioittaa ihmisoikeuksien ja demokratian kehityksen jatkumoa. Nämä kolme ymmärtävät naisten vuonna 1906 saaman oikeuden merkityksen.

Mutta että kaikki naisetkaan eivät näytä ihmisoikeuksia kunnioittavan!

Yksi on kuitenkin selvää: tasa-arvoista avioliittolakia vastustavien kansanedustajien on turha tulla enää selittämään ihmisoikeuksista mitään.

Lisää lukemista:

6 kommenttia:

  1. Suvaitsevaisuuden puheenvuoro on käänettynä kuitenkin lopulta aika suvaitsemattoman puheenvuoro. Kannatan sukupuolineutraalia avioliittolakia, mutta jätän silti huutelematta sitä vastustavien olevan väärässä jne. Se, että on muka vain yksi oikea mielipide, se ei vain ole suvaitsevaisuutta, eikä sitä tasa-arvoa josta pj:kin keuhkaa. Sori vaan.

    VastaaPoista
  2. Onko vähemmistön oikeudet kaiken muun edelle nostava yhteiskunta valmis antamaan yhtenevät mahdollisuudet hakea adoptio-oikeutta hetero ja homopareille? Heitetäänpä ilmaan ajatus että adoptioprosessin läpikäynyt homopari todetaan prosessissa kelpaamattomiksi adoptiolapsen etsintään. Nyt he sitten päättävät nostaa asiasta haloon koska heitä on "syrjitty" ja asiaa käsitelleet tahot ovat "homofobisia". Mitä mahtaa tapahtua: a) media ei kiinnitä asiaan huomiota eikä nosta sitä uutiseksi koska asian käsittelijät ovat ammattilaisia ja heidän oletetaan osaavan tehdä oikeat päätökset b) media nostaa tapauksen lööppeihin ja syyttää asian käsittelijöitä ammattitaidottomiksi ja homofobisiksi? Meillä ulkopuolisillahan ei ole mitään mahdollisuutta saada tietää perusteluja koska ne ovat luottamuksellisia ja käsittelevät tahot eivät voi tuoda perusteluja, ja siis puolustusta miksi päätös oli tämä, julkisuuteen.
    Minun mielestäni homo ja heteropareille voidaan antaa yhtäläiset avioliitto oikeudet poislukien adoptio haku mahdollisuutta parina. Tämä voidaan antaa vasta siinä vaiheessa kun media osaa suhtautua tasavertaisesti kaikkiin ihmisiin riippumatta heidän sukupuolisesta suuntautumisestaan, ihonväristään, etnisestä alkuperästään, sukupuolestaan yms eikä nosta jokaista vähemmistön edustajan asiaa esille syrjintätapauksena. En kirjoita tätä omalla nimelläni koska en ole julkisuuden henkilö enkä halua joutua asiasta eri mieltä olevien hyökkäysten kohteeksi. Toivottavasti tämä kirjoitus kuitenkin julkaistaan

    VastaaPoista
  3. Suvaitsevaisuus ei kai tarkoita sitä, että esimerkiksi lakeja saa rikkoa? Ei myöskään ihmisoikeuksien julistusta – ainakaan minun mielestäni.

    VastaaPoista
  4. Kyllä tämän kirjoituksen viesti on, että lakialoitekysymyksessä kaikkia muita tulee kyllä suvaita paitsi ei niitä "suvaitsemattomia" jotka haluavat pitää avioliiton miehen ja naisen välisenä liittona.

    VastaaPoista
  5. Tuossa kirjoituksessa on vaikea havaita mitään asiaperusteita omalle kiihkolle ja vielä vähemmän suvaitsevaisuuden hiventäkään omaa - tai sokeasti toisilta imaistusta - trendikästä hurmiota arvioiva kohtaan.
    Sitä on mahdoton kommentoida asiallisesti, koska se ei puhu asiasta, vaan tunteista. Tärkeitähän nekin ovat, mutta vastuuntunto on tärkeämpää!

    VastaaPoista
  6. Kiihkeyden myönnän. Trendikkyydenkin sikäli, että asia on ajankohtainen. Juuri siksi kirjoitin aiheesta nyt.

    Asiaperusteet jätin tarkoituksella pois. Niistä on keskusteltu ihan tarpeeksi.

    Keskityn olennaiseen. Kansanedustajat ovat lainsäätäjiä, ja nyt on kyse lakialoitteesta. Vetoan siis kansanedustajiin (tai ainakin yhteen), jotta eduskunnan ratkaisu olisi oikea.

    Ainoa olennainen perusteluni liittyy vain ja ainostaan ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

    Jos tämäkään rautalankamalli ei mene jakeluun, niin olen aseeton. Mutta kokeillaan:

    On olemassa lakeja, joiden mukaan ei saa esimerkiksi raiskata tai murhata. Yhteiskunta ei suvaitse raiskauksia eikä murhia.

    On olemassa myös perustavaa laatua oleva ihmisoikeuksien julistus, joka kieltää mm. orjuuden ja sallii mielipiteenvapauden. Minäkin sallin mielipiteenvapauden. Mutta en salli orjuutta enkä esimerkiksi syrjimistä seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

    Eli – jos nyt kärjistys sallitaan – homoliittojen vastustajat ovat minun silmissäni jotakuinkin samaa tasoa kuin vaikkapa pedofilian puolustajat. Mutta saahan noitakin ajatuksia kannattaa, kun on mielipiteenvapaus.

    Ai, että tällaista kärjistystä ei sallita? No can do.

    Yhteistä keskustelun tasoa on joskus mahdoton löytää. Sen toki tiesin jo ennakkoon....

    VastaaPoista