sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Pulli syö Kauttoa ja Halttusta – jääkö koko trio rannalle?

Joukolla uurnille! thegoldguys.blogspot.com


Saako Äänekoski vihdoin oman kansanedustajan? Sen päättävät keskisuomalaiset äänestäjät tänään.

Tarjokkaita on kuusi. Heistä kolme jää väkisin muiden jalkoihin, mutta kolme ehdokasta voi ainakin jonkinlaisilla perusteilla toivoa läpimenoa. Otetaan siis käsittelyyn kolmikko Jari HalttunenJuho KauttoTimo Pulli.

KAUPUNGIN suurimman puolueen eli SDP:n ehdokas on tällä kertaa ensikertalainen Pulli. Vuodesta 1975 alkaen paikallinen demareiden ykkösehdokas on saanut aina vähintään noin 1800 ääntä. Viime vaaleissa Kari Kiiskinen keräsi 3041 ääntä, mutta demareiden toinen paikka jäi Kiiskiseltä yli 400 äänen päähän. Ei siis kauhean kauaksi.

SDP sai viime vaaleissa 31 497 ääntä Keski-Suomesta. Kolmas paikka jäi vain noin 900 äänen päähän.

Nyt demareiden ehdokaslista näyttää työministeri Lauri Ihalaisen mukaantulon vuoksi kovemmalta. Samalla kuntavaaleissa äänivyöryn saanut ja Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi noussut Riitta Mäkinen on nosteessa. Istuvat kansanedustajat Susanna Huovinen ja Tuula Peltonen pyrkivät myös jatkokaudelle.

Mutta riittävätkö kovat nimet tuomaan demareille kolmatta paikkaa? Valtakunnallinen kannatus ei ainakaan lupaa hyvää.

Se näyttää selvältä, ettei jämsäläinen Peltonen (viime vaaleissa 3481 ääntä) enää paikkaansa uusi. Huovinen (8271) ja Mäkinen (2008) kilpailevat entistä verisemmin samoista äänestäjistä. Ministerinä lunta tupaan saaneen Huovisen potti putoaa, Mäkisen nousee. Puolueen kannalta kyseessä voi silti olla nollasummapeli.

Ihalaisen äänimäärä "uutena kasvona" on arvoitus, mutta paljonhan puttaalainen niitä ääniä haalii. Äänekoskella opiskelleena ay-pomojen ay-pomona Ihalainen syö aika lailla myös Pullin laarista.

Pullin valtti ja samalla ongelma on hänen taustansa, joka poikkeaa tavanomaisesta demaribroilerista. Pulli on persoonallinen, suulas ja vähän arvaamatonkin luonnonlapsi. Jähmeässä puoluekoneistossa Pulli (entinen sitoutumaton demari) ei saa varauksetonta tukea. Värikkään ehdokkaan todellinen osaaminenkin kyseenalaistetaan.

Toisaalta Pulli kelpaa paremmin ns. tavalliselle kansalle. Kuntavaalien 255 ääntä kertovat aidosta pohjasuosiosta. Sellaista ei voi komiteamietinnöillä ostaa.

ENSIKERTALAINEN ON myös perussuomalaisten Halttunen. Kuntavaalit kertoivat hänenkin kohdallaan potentiaalista, sillä ääniä kertyi peräti 312.

Perussuomalaisten kohdalla ei voi puhua SDP:n kaltaisesta jatkumosta, mutta viime vaaleissa sumialainen persuehdokas Marke Tuominen osallistui tehokkaasti jytkyn tekoon 2545 äänellään. Tuominen ylsi varakansanedustajaksi, mutta eroa puolueen toisen paikan saaneeseen sahuri Teuvo Hakkaraiseen (3371) jäi yli 800 ääntä.

Jytkyn myötä persut nousivat nollasta kahteen kansanedustajaan. Ääniharavana toimi nyt paikastaan luopuva Kauko Tuupainen (4977).

Ykkösmiehen luopuminen ja kakkosmiehen saama kyseenalainen julkisuus eivät ole paras lähtökohta vaaleihin, mutta gallupit lupaavat persujen pitävän kaksi paikkaansa. Valtakunnallisesti tunnetut ex-kd Toimi Kankaanniemi (3412 KD:n riveissä), sote-ekspertti Mauno Vanhala (ensikertalainen) ja puukartellin vastavoimana tunnetuksi tullut Reijo Lahtonen (ensikertalainen) vetävät nyt vaalivankkureita.

Paljon omia rahojaan peliin laittanut Halttunen istuu rattailla tukevasti, mutta ei aivan eturivissä. Halttusella on persujen joukossa kuitenkin oma roolinsa nuorempana ja asialähtöisenä ehdokkaana. Halttusen linja on selkeä. Ainakaan hän ei kilpaile samoista äänistä väriläiskä Hakkaraisen kanssa.

Kankaanniemi lienee persujen varma läpimenijä. Vääntö kakkospaikasta on kova. Äänet jakautunevat  kärkiehdokkaiden kohdalla niin, että noin 3000 äänellä Halttunen voisi olla lähellä kansanedustajuutta. Ainakin konstaapeli tekee hyvät pohjat vuoden 2019 vaaleihin.

VASEMMISTOLIITOSSA tilanne on selvästi muita puolueita mutkattomampi – käytännössä sama kuin neljä vuotta sitten. Tuolloin Eila Tiainen (3955) nousi eduskuntaan lyömällä Kauton (2112) selvin lukemin.

Samat kaksi ehdokasta kilpailevat vasureille luvassa olevasta ainoasta paikasta uudestaan. Kulttuuri-ihmiseksi profiloitunut Tiainen kerää äänensä pääasiassa Jyväskylästä, rasvanahkasiipeä edustava Kautto on enemmän työläisten asialla.

Kymmenisen vuotta Äänekosken jättäneen Kauton heikko kohta on tietty näkymättömyys vaalien välillä. Perheineen Etelä-Suomessa asuva Kautto on kuitenkin kampanjoinut näkyvästi ja kiertänyt maakuntaa ahkerasti. Mies vakuuttaa äänekoskelaisuuttaan ja lupaa muuttaa kaupunkiin, jos tulee valituksi.

Kauton mahdollisuuksia kasvattaa muun muassa se, ettei vasemmistoliitolla ole tällä kertaa Jämsän seudulta tiukkaa ay-ehdokasta. Lupaus biotuotetehtaasta luo uskoa metsäteollisuuteen – ja samalla korostaa Kauton tapaisen vasemmistolaisen statusta.

Mutta voisiko Tiaisen reilu etumatka huveta olemattomiin? Istuvan kansanedustajan haastaminen on aina vaikeaa. 69-vuotiaan Tiaisen äänisaalis saattaa jäädä viime kertaa pienemmäksi, mutta Kauton pitäisi silti kasvattaa omia lukujaan huomattavasti.

Mahdottomana tätä ei missään tapauksessa voi pitää.

KOLME POTENTIAALISTA ehdokasta siis. Mitäs jos olisikin ollut vain kaksi?

Jos Kautto olisi jäänyt pois, pääluottamusmies Pulli saisi luultavasti joitain satoja ääniä paikallisilta sellu- ja paperimiehiltä. Siirtymä Halttuselle olisi liki olematon.

Jos Halttunen olisi jäänyt pois, moni vähemmän aatteisiin perustava äänekoskelainen olisi luultavasti äänestänyt kansanmies Pullia. Siirtymä Kautolle olisi liki olematon.

Jos Pulli olisi jäänyt pois, sekä Kautto että Halttunen olisivat hyötyneet – ehkä useiden satojen äänien verran.

Paljon puhutaan siitä, onko tärkeintä äänestää puoluetta vai henkilöä (ja tässä tapauksessa oman kaupungin yksittäistä ehdokasta). Omalle puolueelleen sokeat toki äänestävät aina omiaan, mutta he ovat vähemmistö.

Liikkuvat ja kantaansa loppuun saakka pohtivat äänestäjät ovat enemmistö. Monelle enemmistöön kuuluvalle olisi tärkeää saada eduskuntaan joku äänekoskelainen. Siksi olisi parempi, että potentiaalisia ehdokkaita olisi kolmen sijaan kaksi. Tai vain yksi.

MUTTA TOIVOTAAN yhä parasta – ja mennään äänestämään. Vaalihuoneistojen sulkeutumiseen on tätä kirjoittaessa vielä seitsemisen tuntia!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti