perjantai 14. huhtikuuta 2017

Kaksi koskelaista kansanedustajaa 2019!




Kylläpäs tuo otsikko näyttääkin äänekoskelaisittain hyvältä! Utopiaahan moinen tavoite on ollut koko 2000-luvun, mutta seuraavissa eduskuntavaaleissa temppu on hyvinkin mahdollinen. Yhden kansanedustajan läpimenoa uskallan pitää jopa melko todennäköisenä.

Tämä yksi on tietystikin vasemmistoliiton Juho Kautto, paluumuuttaja ja puolueensa varapuheenjohtaja. Kautolla on takana kaksi lupaavaa yritystä eduskuntaan, mutta kolmas kerta kertonee totuuden. Positiivisen sellaisen.

Syntyjään koskelaisen, nyttemmin Sumiaisissa asuvan Kauton äänikuninkuus kuntavaaleissa kertoo, että mieheen luotetaan. Jos mies osoittautuu suosionsa mittaiseksi myös tulevissa luottamustehtävissään, kannatuskäyrä sojottaa vain ylöspäin.

VIIME eduskuntavaaleissa Kautto sai maakunnasta 2368 ääntä, vaikka kotipaikka oli tuolloin vielä Järvenpää. Tulos riitti vasemmistoliitossa kakkossijaan eli varasijaan. Ykkönen, jyväskyläläinen Eila Tiainen, sai runsaat tuhat ääntä enemmän. Puolueen äänimäärä ei ihan riittänyt siihen, että Tiainen olisi uusinut paikkansa. Puolue jäi näin ensi kertaa ilman omaa, keskisuomaista kansanedustajaansa.

Kuntavaaleissa vasemmistoliiton osuus Keski-Suomen äänistä oli matemaattisesti katsoen peräti puolet enemmän kuin eduskuntavaaleissa. Keski-Suomeen paluunsa myötä 45-vuotias Kautto vahvistanee asemiaan puolueensa sisällä. Tiainen on seuraavien vaalien aikaan 73-vuotias, joten ounastella saattaa, että hänen intonsa yrittää takaisin valtakunnanpolitiikkaan alkaa hiipua.

Puolueena vasemmistoliitto on varmasti Kauton takana. Kyllähän puheenjohtajistoon kuuluva mies pitää saada eduskuntaan!

KAUTON läpimenoa edistäisi tietysti myös, jos äänekoskelaiset kannattaisivat häntä entistä laajemmin. Katse kääntyy etenkin demareihin, joilla ei tällä tietoa näyttäisi olevan kyllin uskottavaa omaa paikallista ehdokasta. Kokeilijoita demareilla on vuosien mittaan riittänyt, mutta kovin lähelle ei ole kukaan koskaan päässyt.

Käytännössä demarit voisivat siis varmistaa Kauton paikan eduskunnassa. Virallisesti paikallisosasto tuskin moiseen lähtee, mutta iso osa puolueen perinteisestä kannattajakunnasta – ainakin sen duunariosastosta – ymmärtänee yskän ja noussee Kauton tueksi.

ENTÄPÄ se toinen kansanedustaja? Sen pitää tietysti tulla puoluekentän oikealta laidalta. Tällä tietoa vahvimmalta vaihtoehdolta vaikuttaa Jari Halttunen (ps.), jonka suosio kuntavaaleissa kasvoi entisestään. Eduskuntavaaleissa Halttunen peittosi Kauton komeasti 3518 äänellään, mutta puolueen sisäisessä kisassa tulos riitti vasta neljänteen sijaan.

Persujen ongelma on alas vajonnut kannatus. Kuntavaalituloksella puolue saisi eduskuntaan enää yhden kansanedustajan kahden sijaan. Halttusen etuna kisassa on kuitenkin se, että edellä olevasta kolmikosta kaksi alkaa olla ikämiehiä ja sitä kolmatta, Viitasaaren sahuri Teuvo Hakkaraista, voinee kutsua varsin arvaaattomaksi peluriksi.

Viime vaaleissa Hakkaraisen lisäksi persuista Arkadianmäelle marssi konkari Toimi Kankaanniemi, joka on seuraavissa vaaleissa 69-vuotias. Samanikäinen on myös ensimmäisellä varasijalla oleva ex-äänekoskelainen Mauno Vanhala. Kankaanniemi ei päässyt kuntavaaleissa edes Jyväskylän valtuustoon, joten hänen tähtensä näyttäisi ainakin olevan pahasti laskussa.

47-vuotiaalla Halttusella on siis kaikki mahdollisuudet nousta jopa puolueensa ykköseksi Keski-Suomessa. Matkaa Hakkaraiseen oli viime vaaleissa 2000 ääntä, mutta paljon ehtii vielä tapahtua ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Puolueen kannatuskin saattaa vielä nousta!

Kauton takaa Halttunenkin kaipaisi siis tukea paikallisilta. Äänekosken oikeisto- ja keskustaryhmille Halttunen ei varmastikaan olisi mahdoton äänestettävä – ainakaan moneen muuhun perussuomalaiseen verrattuna.

LÖYTYYKÖ sitten Halttuselle Äänekoskelta oikean laidan kilpailijaa? Kokoomuksen Tommi Lunttila voisi olla vahva ehdokas. Lunttila pohti ehdolle lähtemistä jo viime vaaleissa, mutta jäi houkutteluista huolimatta rannalle.

MTK:n pomoportaaseen kuuluva Lunttila tunnetaan laajalti Äänekosken ulkopuolellakin. Maajussina Lunttila kelvannee hyvin niin keskustalaisille kuin persuillekin. Kokoomus saattaa hyvinkin nostaa keskisuomalaisedustajiensa määrän ensi vaaleissa kahteen, mikä lisää Lunttilan mahdollisuuksia. Paljon on kiinni toki siitä, mitä ykkösmies Sinuhe Wallinheimo, tekee. Herrahissistä Wallinheimolle saattaa löytyä joku politiikan ulkopuolinenkin virka ennen seuraavia vaaleja?

Mutta eipä Lunttilan kannata ainakaan äänekoskelaisesta vinkkelistä asettua ehdolle, jos Halttunen ilmoittautuu tahollaan mukaan kisaan. Silloin myös Halttusen mahdollisuudet pienenevät oleellisesti.

Muita potentiaalisia äänekoskelaisia ehdokkaita ei ainakaan tämän kirjoittajan tiedossa ole. Vaaleihin on kuitenkin aikaa vain kaksi vuotta, joten politiikan kaltaisessa maratonlajissa eivät muut enää ehtisikään rakentaa näkyvää maakunnallista hahmoa. Ei ainakaan helpolla.

TIIVISTETÄÄN vielä.

1) Äänekosken demarien on parempi olla asettamatta omaa ehdokasta. Silloin Juho Kautto menee suurella todennäköisyydellä eduskuntaan.

2) Jari Halttusen ja Tommi Lunttilan on parempi sopia ajoissa, kumpi heistä lähtee ehdolle. Kun muutkaan puolueet eivät aseta ehdokkaitaan, on toisella hyvä mahdollisuus mennä läpi.

Miten on? Sovitaanko asiat saman tien? Keskustelu siis auki!

Ainakin minusta olisi äänekoskelaisena hienoa, että eduskunnassa olisi ainakin yksi, mutta mieluummin kaksi ns. omaa poikaa. Toki tyttökin kelpaa (innokkaat, käsi ylös!), mutta joku paikallinen sinne pitää vihdoin saada – ex-koskelaisen Timo Harakan (sd.) seuraksi.

Pekka Leppäsen (vas.) viimeisestä kaudesta tulee nimittäin vaalien aikaan täyteen 20 vuotta.


* TILASTOLLINEN KATSAUS *

Mitäpä, jos keskisuomalaiset äänestäisivät eduskuntavaaleissa kahden vuoden päästä samoin kuin nyt? Katsotaan!

Keskusta olisi edelleen maakunnan ykköspuolue 24,5 prosentin ääniosuudellaan. 2,7 prosenttiyksikön pudotus vuoden 2015 eduskuntavaaleista tietäisi kuitenkin sitä, että Arkadianmäelle menisikin vain kolme keskustalaista nykyisen neljän sijaan.

SDP palaisi perussuomalaisten romahduksen vuoksi kakkospaikalle. 21,4 prosentin osuudessa olisi plussaa 2,3 prosenttiyksikköä, mutta se ei riittäisi nostamaan kansanedustajien määrää kahdesta kolmeen. Kaukana kolmas paikka ei olisi, sillä jos Keski-Suomesta valittaisiinkin kymmenen sijaan 11 kansanedustajaa, SDP olisi saanut kolmantensa.

Rajapinnassa SDP olisi käynyt kovan kisan kokoomuksen kanssa. Muista hallituspuolueista ja valtakunnallisestakin trendistä poiketen kokoomuksen ääniosuus olisi 14,5 prosentin ääniosuudella Keski-Suomessa nousussa (+1,3 %-yksikköä). Osuus riittäisi paikkamäärän kasvattamiseen takaisin kahteen. Niukasti: eroa SDP:n kolmanteen paikkaan olisi vain 161 ääntä.

Kuntavaalien nousija eli vihreät saivat viime eduskuntavaaleissa ensimmäisen keskisuomalaisen kansanedustajansa. Kuntavaalien perusteella puolue voisi vuoden 2019 vaaleissa haaveilla jo toisestakin Helsinkiin lähtijästä. Prosenttiosuus kasvoi eduskuntavaaleista (8,9) jopa 3,8 %-yksikköä. Kokoomus – ja se oleellinen kymmenes paikka – jäi siis vain 1,8 prosenttiyksikön päähän.

Vasemmistoliitolle kuntavaalit oli voitto myös Keski-Suomessa. Ääniosuus kasvoi 6,7:stä tasan yhdeksään eli yli 34 prosenttia. Se on suhteellisesti lähes yhtä paljon kuin vihreillä (43 %). Tällä tuloksella vasurit saisivat neljän vuoden tauon jälkeen oman edustajansa Helsinkiin.

Toiseen suuntaan marssivat kuntavaaleissa persut. Viime eduskuntavaaleissa PS oli maakunnan kakkonen komealla 19,4 prosentin osuudella, mutta kuntavaaleissa osuus romahti alle puoleen, 8,9 prosenttiin. Samalla PS jäi puolueista kuudenneksi, vasemmistoliitonkin taakse. Tulos merkitsisi sitä, että puolue menettää toisen kansanedustajansa.

Keski-Suomen ikuinen seiska on kristillisdemokraatit. Kuntavaaleissa KD nosti kannatustaan Keski-Suomessa hienosti eduskuntavaalien 4,4:stä kuuteen prosenttiin. Tälläkin tuloksella puolue jäisi vielä kauaksi omasta kansanedustajasta.

Tiivistäen kuntavaalituloksen siirtäminen seuraaviin eduskuntavaaleihin tietäisi seuraavanlaista paikkajakaumaa Keski-Suomessa (suluissa muutokset nykyiseen):

Keskusta 3 (–1)
SDP 2
Kok 2 (+1)
Vihr 1
Vas 1 (+1)
PS 1 (–1)

1 kommentti: